Karhunpoika sairastaa..

"Karhunpoika sairastaa, häntä hellii käärme!" 

- Näin lauleskelin hieman nuorempana Tapiona

Tätä se viikko sitten parin päivän ajan kehossani vieraillut heikko olo ennusti, flunssahan se pääsi iskemään maanantaina, vaikka edellisenä päivänä treeniä tehdessä oli virtaa kuin pienessä kylässä. Kuumetta on kunnolla, kurkkua aristaa ja räkä lentää. 

Kipeänä ei ole ihmisen järin mukava olla ja olenkin erittäin onnellinen että tällainen pelleily on nykyään erittäin harvinaista kohdallani. "Ennen vanhaan" tuli oltua muutaman kerran vuodessa flunssassa, mutta nyt elintapoja muutettuani taitaa edellisestä kerrasta olla jo jotakuinkin 1,5v. aikaa.. Muutosta parempaan on siis selkeästi tapahtunut, mutta kehitettävääkin on ja se on kyllä ollut selvilläkin. Kuulun itse siihen ryhmään jonka on paras tehdä muutoksia pikkuhiljaa jotta niistä tulee pysyviä. 

Mikä suojamuuri sitten oli päässyt  rapistumaan ja miksi, siitä en ole täysin varma. Viime päivinä olen kahta kauheammin tankannut kehooni hyviä rakennuspalikoita jotta sen olisi mahdollista nujertaa syövereissäni mellastavat pikku ilkimykset. 

puolukoita, punaviinimarjoja, mustikoita, mustaviinimarjoja, casheweita & romainesalaattia..

..puolukoita, punaviinimarjoja, mustikoita, mustaviinimarjoja, kookoslastuja, chiansiemeniä, kourallinen monemoisia superfood -jauheita, kaakaomassaa..

Edellisten välipalojen lisäksi hyvä ystäväni Pekka tuli eilen kylään ja toi mukanaan meidän Tamperelaisten nykynuorten suurena herkkuna pitämäämme möhöruokaa, eli siipiä - NAM.
Täällä me sitten imeskelimme linnunlihoja irti luista, samalla kun katsoimme legendaarista komediaa Dumb & Dumber. Kuumeesta huolimatta eilisillan ainoa huolenaiheeni oli pystyä nauramaan sisäänpäin niin ettei kurkkua ala kutittamaan liikaaa, ei mikään helpoin tehtävä kyseisen elokuvan kohdalla..
"Trooper: Pullover! Harry: No, it's a cardigan, but thanks for noticing!"

Sama olo on jatkunut tänään. Aamulla herätessä oli homma vielä hanskassa, mutta pikkuhiljaa alkoi kuume nousemaan ja jäseniä kolottamaan. Nyt illan tullen alkaakin sitten jo kunnon taistelut kehossa taas, kuume nousee kohisten ja olo on kuin 100 -vuotiaalla pitkän matkan juoksijalla nivelkipuineen.

Tämän päivän superyllätyssektori oli sen kun huippumimmi Kata toi leipomiaan muffineja kotiovelle :)

mysteeripaketti..

 ..sisälsi muffineja, joissa aineksina ainakin mantelijauhoja, banaania, kaakaorouhetta..

KIITOS PEKKA & KATA <3 

Hyvä mieli tuli ansiostanne! :) 

Huomisen duunihaastiksen jouduin perumaan flunssan vuoksi, nähtäväksi jää minkälainen tarkoitus oli sen suhteen.. 

Viikonloppunakin olisi vaikka mitä kaikkea ohjelmaa, mutta hoitelen kyllä itseni täysin kuntoon ennen kuin alan puuhailemaan mitään - jälkitauti ei ole ystävä! 

- Tapsa 

:)